Ihmeiden aika ei ole ohi. Minä olen kuskina känniselle polttariporukalle. Ja vielä täysin vieraalla paikkakunnalla. Auto on ahdettu täyteen kikattavia, kiljuvia naisia. Siideriä läikkyy niskaani, autostereot huudattavat täysillä iänikuista Essi Wuorelan ”Me mennään naimisiin” -renkutusta. Taukoamatta. Ihme tosiaan on, kuinka suostuin kuskiksi. Eipä silti, en valita, ilta on mennyt yllättävän hauskasti. Nyt ollaan jo aamuyössä, baarista oli poistuttava tunti ennen valomerkkiä morsiamen väsähdettyä liikaa. Karaokeversio Aikuisesta naisesta päättyi siihen, kun morsian tippui baarijakkaralta selälleen, muu porukka tanssi pöydillä ja heitteli toisiaan jääpaloilla. Järjestysmies katsoi parhaaksi laittaa seurueen kotimatkalle.

Tunnen morsiamen lisäksi vain yhden naisen seurueestamme. Nina, morsian, on asunut tällä paikkakunnalla jo vuosikausia ja saanut täältä paljon hyviä ystäviä, joista läheisimmät ovat siis nyt juhlimassa morsiamen viimeistä iltaa neitinä. Kaikki juhlaväki ei kuitenkaan sopinut autoon, jonka kuskina toimin, vaan perässäni ajelee toinen mokoma juoppolauma. Olemme toisen auton kuskin, Saran kanssa jutelleet tänä iltana paljon – ainoa ihminen seurueesta, jonka jutuissa on edes jonkinlaista tolkkua.

– Pysäytä!! Pysäytä äkkiä!!!
Nina oksentaa. Jaana pitää hiuksista kiinni. Muut nauravat hysteerisesti.
– Mitä jos mä heittäisin nyt teidät kaikki pikkuhiljaa koteihinne, että mäkin pääsisin nukkumaan, väsyttää! Mä haluan sinne hotellille nyt, ja kylpyyn!
Samalla kun olen päästänyt suustani nuo valittavat sanat, alkaa melkein hävettää. Minähän olen suostunut kuskin tehtävään, ja luvannut toimia kuskina niin kauan kuin kuskia tarvitaan! Porukka ottaa marmatukseni vastaan kuitenkin ymmärtäväisesti.
– Joo eiköhän nää juhlat ala olla jo ohi. Ei varmaan tarvi ajaa grillinkään kautta, ei tuo morsian ainakaan taida pystyä mitään syömään.., Jaana toteaa hymyillen.

Koska olen vieraalla paikkakunnalla, enkä ole viitsinyt tuppautua morsiamen kotiin yöksi, päätin ottaa tästä pikkukaupungista hotellihuoneen itselleni. Polttareita suunnitellessamme sovimme kuitenkin Saran kanssa, että jakaisimme huoneen, koska hänkään ei jaksaisi lähteä ajamaan kotiinsa enää aamuyöllä. Soitan perässämme ajavalle Saralle ja sovimme, että heitämme seurueet koteihinsa ja tapaamme huoneessa.
– Korkataan rankan työkeikan päätteeksi siiderit, eiköhän me se olla ansaittu, ehdotan Saralle.
– Kysy vaan kuinka paljon tekee mieli! Totta kai! Nähdään, Sara vastaa.

Noin neljän aikaan aamulla olen saanut viimeisenkin bilettäjän vietyä kotiovelle, vaihdan vihdoinkin autostereoihin mielestäni musiikkia ja ajelen hiljaisia katuja kohti hotellihuonettani. Hotelli on pieni, mutta ihan miellyttävän oloinen. Haen respasta avaimen ja kysyn, onko huonetoverini jo hakenut avaimensa.
– Ei ole haettu, vastaa väsyneen näköinen täti tiskin takana.
Hymyilen. Saan siis ensimmäisenä vallata kylpyhuoneen. Kävelen portaat toiseen kerrokseen ja avaan huoneen oven. Ohhoh, olipa yllätys! Tämähän näyttää kerrassaan mukavalta. Pieni WC, tilava kylpyhuone – ja mikä parasta, poreallas! Laitan veden valumaan altaaseen, heitän kassini sängylle. Sängylle! Mitä hittoa?! Täällähän on parisänky!
-No voi hlvetin hlvetti, mutisen.
Päätän kuitenkin odottaa Saraa ja kysyä, kuinka toimitaan. Pyydetäänkö toinen huone vai sovimmeko samaan sänkyyn, sen saa Sara päättää.
Riisun kiristävän toppini päältä ja otan piilolinssit pois silmistäni. Lämmin vesi on höyrystänyt kylpyhuoneen. Hitto kun ei tullut kylpyvaahtoa mukaan. Avaan hameeni vetoketjun, riisuudun alusvaatteistani ja pulahdan lämpimään veteen. Suljen silmäni ja rentoudun.

Ovi kolahtaa, Sara saapui.
– Moi! Sä kerkesitkin jo ennen mua tänne. Olipa ilta, piti vielä Katin pihallakin kuunnella ties kuinka kauan vuodatusta siitä, miten ihanaa oli kun suostuin kuskiksi, Sara naurahtaa.
– Mä kerkesin vallata tän poreammeen ennen sua, sori.
– Ei se mitään, oo ihan rauhassa. Tuonko mä sulle sen siiderin sinne?, Sara kysyy kurkaten raollaan olevasta ovesta sisään.
– No joo, tuo vaan. Mulla on siinä kassissa aika monta, yritä tunkea niitä sinne minibaariin että vähän viilenisivät. Ota itekin, juodaan sit toiset vielä rauhassa ennen ku mennään nukkumaan.
– Okei. Hei mikä tää sänkyjuttu oikein on?
– Ai niin mä unohdinkin jo. En mä tiedä, pitäskö meidän pyytää saada vaihtaa huone?
– Ei kai me nyt enää mitään huonetta vaihdeta, ku sä oot jo kylvyssäkin, Sara nauraa. Ei mua ainakaan haittaa, leveä sänkyhän tuo on. Kyllä me siihen molemmat mahdutaan, enkä mä edes kuorsaa.
– Kyllä se mullekin sopii. Enkä mäkään kuorsaa, ainakaan lujaa. Ja jos kuorsaan, niin herätä, naurahdan.

Lämmin vesi tuntuu ihanan puhdistavalta tunkkaisen baari-illan jälkeen. En kuitenkaan viitsi viipyä kauaa, pitäähän Sarankin päästä peseytymään. Saippuoin itseni nopeasti, pesen hiukseni ja sivelen nopeasti sääriäni tarkistaen, tarvitseeko niille näyttää höylää. Ei tarvitse. Ennen polttareiden alkamista ajoin sääreni siloisiksi ja siistin alapäänikin kauniiksi, kaiken varalta. Hukkaan meni sekin homma, paikallisesta yökerhosta ei löytynyt yhtäkään varteenotettavaa urosta posliiniani ihailemaan, ajattelen. Tyhjennän ammeen, kuivaan itseni hotellin pehmeään pyyhkeeseen ja astun ulos kylpyhuoneesta. Sara on jo riisuutunut alusvaatteisilleen ja nautiskelee siideriä nojatuolissa.
– Sun vuoro! Mä pujahdan jo yöppäriin, sanon Saralle.

Sara on vaalea, lyhyttukkainen, hoikka nainen. Minua pari vuotta nuorempi. Selvästi hän harrastaa paljon urheilua, ainakin vartalosta päätellen. Itse tuskailen muutaman ylimääräisen kiloni kanssa, olen tuskaillut lähes koko elämäni. Eipä silti, pidän kyllä kauniimpana hieman pyöreää kuin langanlaihaa naisvartaloa. Silti Sara näyttää valkoisissa alusvaatteissaan todella kauniilta.

Pukeudun silkkiseen, mustaan yöasuuni ja kampaan tummat, kosteat hiukseni. Avaan siiderin, nautin pitkän kulauksen ja katselen ulos ikkunasta. Hiljaista. Ajattelen käydä hetkeksi sängylle makaamaan.

Havahdun siihen, kun Sara koskettaa olkapäätäni.
– Taisit torkahtaa, Sara hymyilee. Hän on kietoutunut valkoiseen pyyhkeeseen, lyhyt tukka on märkä ja pörröinen.
– Haluatko jatkaa unia vai juodaanko me nyt ne siiderit niin kuin sovittiin?, hän kysyy.
– Mhhh, mä oon kyllä ihan poikki. Juo sä vaan, mä jatkan unia.
– No kaipa mäkin voisin tulla jo sänkyyn sitten, Sara sanoo ja pudottaa pyyhkeen lattialle. Hän kiertää alastomana sängyn, venyttelee ja haukottelee. Käy sängylle makaamaan, mutta ei mene peiton alle. Hän makaa kyljellään kasvot minuun päin ja katselee minua.
– Sä olet kaunis, hän kuiskaa yhtäkkiä.
– No kiitos, niin sinäkin, vastaan häkeltyneenä.
– Ei kun ihan totta. Mä katselin sua monta kertaa tänä iltana, sä olet todella upean näköinen nainen. Seksikäs suorastaan.
– Ai jaa.
– Alkoko sulla se autolla ajeleminen särkemään hartioita? Mä voisin hieroa, jos haluat.
– Ei sun tarvi, ruetaan vaan nukkumaan, vastustelen entistä häkeltyneempänä. Toisaalta hieronta kyllä tekisi hyvää. Mutta nyt, juuri kun pitäisi alkaa nukkua, ja Sarahan on kaiken lisäksi alasti.
– Jos mä vähän kuitenkin. Käänny vatsallesi.

Ilmeisesti Sara on päättänyt, että hän hieroo minua. No, sopiihan se.
– Tää ois kyllä paljon helpompaa jos sä ottaisit ton yöppärin pois päältäs, hän puhelee hiljaa.
Uskallan vain arvailla, mihin tämä kaikki johtaa. Jostain syystä en kuitenkaan halua vastustella. Tai ehkä vain kuvittelen, ehkä Sara tosiaankin halusi vain sanoa mielipiteensä ulkonäöstäni, ehkä hän tosiaan on niin huomaavainen luonne, että haluaa hieroa rasittuneita hartioitani.
Käyn istumaan ja riisuudun yöpaidastani. Sidon hiukseni hätäisesti ponnarille, jotteivät ne ole tiellä, ja käyn makaamaan sängylle.

Sara nousee hajareisin peppuni päälle istumaan ja alkaa hieroa. Tunnen jopa pientä pettymystä, koska hänen kosketuksensa ei olekaan niin hellä ja hento, mitä jo vähän odotin. Kuitenkin pikkuhiljaa hänen otteensa pehmenevät, ja pian kosketus on jo hellää sivelyä ja iholleni piirtelyä. Voi taivas, miten ihanalta tämä tuntuukaan. Herkät sormet saavat minussa aikaan värähtelyä, kutinaa mahan pohjassa. Ja pakko myöntää, alan kiihottua, todella nopeasti.

– Joko tuntuu paremmalta?, Sara kysyy kuiskaten.
– Joo, mut älä lopeta vielä. Säikähdän omaa ääntäni, se on täynnä kiihkoa.
– En lopeta, mutta sä voisit kääntyä.
Enää en vastustele enää muodon vuoksikaan. Käännyn ympäri ja näen edessäni kauniin Saran, hänen maidonvaalean ihonsa, kauniit, kiinteät rintansa ja suloisen hymyn. Hän istuu keveästi päälläni ja piirtelee sormillaan vatsaani herkin kosketuksin koukeroita. Suustani pääsee pitkä huokaus. Hengitykseni on tihentynyt. Sara siirtyy pikkuhiljaa ylöspäin, kohti rintojani. Hän koskettaa nännejäni, voihkaisen. Hän siirtää toisen kätensä kasvoilleni, koskettaa etusormellaan nenääni, poskiani ja pysäyttää sormensa huulilleni. Suutelen sormenpäätä ensin varoen, pelkillä huulillani, sitten nuolaisen, ja lopulta imen sitä kiihkeästi Saran hyväillessä toisella kädellään rintaani.

Sara kurottautuu lähemmäs kasvojani, ja me suutelemme. Hänen huulensa ovat pehmeät, suorastaan samettiset. Hänen kielensä on taitava, halukas ja vaativa. Hän tietää, mitä tekee; minä puolestani olen hukassa, mutta silti täysin kiimassa. Hyväilen hänen selkäänsä ja ihanaa peppua. Sara siirtyy alemmas nuolemaan nännejäni. Hän imee, näykkii, leikittelee, ja välillä vilkaisee minua hymyillen. Hän puristaa käsillään rintani ihan kiinni toisiinsa, pyörittelee nännejäni sormiensa välissä, ja olen seota. Pikkuhiljaa hän siirtyy alaspäin, suudellen ensin ylävatsaani, sitten napaani, ja hivuttautuu koko ajan lähemmäs. Lähemmäs.
– Mmmmhh.

Sara on siirtynyt sängyn jalkopäähän ja sivelee käsillään koukussa olevia polviani. Hellästi hän avaa jalkani ja huokaisee syvään.
– Ihana p.illu, hän kuiskaa.
Miten rivolta tuo kuulostaakaan tuon lähes enkelin näköisen naisen suusta kuultuna. Saran sanat kuitenkin saavat minut entistä kiimaisemmaksi ja kosteammaksi.
– Saanko koskea?, hän kysyy.
– Entä jos en anna lupaa?, kiusoittelen. Entä jos mä sanoisinkin, että nyt riittää, aletaan nukkua?
– Siinä tapauksessa mä sanoisin, että jäät paitsi elämäsi upeimmasta orgasmista, Sara kuiskaa ja hivelee häpyhuuliani sormellaan.

Hän koskettelee sormenpäällään varovasti klitorista, niin hellästi, että sitä voi hädin tuskin sanoa kosketukseksi. Ehkä hän ei kosketakaan, ehkä se on vain sähköä. Hän kumartuu ja yllättäen nuolaisee pitkän, nautinnollisen nuolaisun aivan peppureiältäni klitorikselle saakka. Hitaasti, pehmeästi, koko ihanalla lämpimällä kielellään. Kiljaisen nautinnosta. Sara jatkaa, toisen kerran, samalla tavoin. Minusta tuntuu, että näen tähtiä. Hän työntää sormensa hitaasti sisääni ja kiusaa klitoristani kielenkärjellään. Välillä hän imaisee klitoriksen suuhunsa. Juuri kun alan huohottaa tiheämmin, hän hellittää hetkeksi, nuolaisee jälleen ison, märän nuolaisun ja huokaisee
– Sä maistut jumalaiselle.
– Anna mä maistan sua, jooko, mmhhhh, jooko..?, huokailen.
– Kohta, ihan kohta. Haluutsä tulla jo? Sara kiusoittelee klitoristani.
– Mä en halua että tää loppuu koskaan., inisen.

Sara nousee ylös, suutelee minua ja nousee hajareisin kasvojeni yläpuolelle. Jos Sara sanoi p.illuani ihanaksi, niin tämän täytyy sitten olla jo tajunnan räjäyttävä. Nyt se sitten tapahtuu, minä maistan ensimmäisen kerran, miltä nainen maistuu. Avaan hitaasti huuleni, ja kosketan kostealla kielelläni hänen paljaaksi ajeltua häpyään. Huokaisen, suljen silmäni ja teen sen uudelleen. Sara voihkaisee. Hän nojautuu eteenpäin päästäkseen käsiksi märkään p.illuuni. Siinä me olemme, klassisessa kuusysissä, tietämättä mistä toinen alkaa ja mihin toinen päättyy. Nuolen ahnaasti, imen, nautin tuosta huumaavasta mausta ja kiiman tuoksusta. Sara voihkii yhä äänekkäämmin ja nousee pystyyn.
– Jatka, jatka, hän lähes huutaa.

Minä jatkan kunnes hän hiljenee, alkaa vapista, ja lopulta purkautuu huutaen suoraa huutoa.

Hän kiepsahtaa sängylle viereeni ja huohottaa hengästyneenä, ihana puna kasvoillaan, levollinen hymy huulillaan.
– Mä haavelilin tästä koko illan, hän huokaisee. – Mutta mä en oo vielä täyttänyt lupaustani, hän jatkaa. Lupasin sulle elämäsi parhaimman orgasmin, ja lupauksethan on pidettävä, eikö? Käänny.

Käännyn sängylle nelinkontin ja hän alkaa taas nuolla, hänen kielensä on vielä orgasmin jäljiltä värisevä ja hapuileva, mutta tuntuu taivaalliselle. Pian olen taas lähellä huippua, yhtä lähellä kuin noin vartti sitten. Hän puristelee pakaroitani, sivelee sormellaan hellästi peppureikäni päältä, lipoo kielellään klitorista kunnes tunnen lämpimän aallon lähtevän varpaistani. Se etenee voimalla koko ruumiini läpi, vavisuttaen sitä, aiheuttaen hallitsemattoman kiljahdusten sarjan suustani.

Sara piti lupauksensa.

Suutelemme pitkään, Sara silittää hiuksiani.
– Mennäänkö kylpyyn?, hän kysyy.
– Kumpi menee ensin?, vastaan kysymykseen nauraen.
– Tule, mä voisin pestä sut, hän hymyilee, ottaa kädestäni kiinni ja johdattaa kylpyhuoneeseen.

Kahden orgasmin ja perusteellisen pesun jälkeen palaamme huoneeseen, jossa leijailee rauhallinen naisen tuoksu. Ihmeiden aika ei ole ohi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *