Olemme olleet naimisissa jo toistakymmentä vuotta. Siinä ajassa suhde ehtii arkiintua, tulla vastoinkäymisiä ja ryppyjä rakkauteen. Meillä arki oli alkanut jo aikaa sitten, kiihko kadonnut ja liitto oli muuttunut asuinkumppanuudeksi eikä rakkaussuhteeksi. Sänky ei enää natissut yöaikaan muusta kuin kyljen kääntämisestä unissaan. Kiihko oli vain hiipunut, aluksi kai lasten syntymisen jälkeen, ei ollut omaa rauhaa eikä aikaa lemmenhetkiin. Sitten jossain vaiheessa vaimolta tuntuivat halut kadonneen, ja seksistä katosi ilo. Ei sillä, ettenkö olisi vaimoa halunnut, se oli tallella. Mutta jatkuva torjutuksi tuleminen sai yritykseni kerta kerran jälkeen hiipumaan. Tarpeet kuitenkin pysyivät ja ainainen puute rassaa välillä mieltä.

Meillä on mökki maalla ja siellä vietämme kesäaikaa, puuhastelimme yhdessä ja erikseen. Välillä vaimon vanhemmatkin ovat mukana, vaikka eivät innokkaita mökkeilijöitä enää olleetkaan. Appiukko, Martti, kyllä viihtyy mökillä, mutta sairaalloisena ei enää jaksa paljon liikkua. Sydän ja keuhkot ovat reistailleet viimeiset kymmenen vuotta, hyvä kun vähän jaksaa kävellä. Sirkku-anoppi puolestaan on terveyden perikuva, mutta ei oikein viihdy päivää pidempään pois kaupungista. Niinpä joskus appiukko jääkin mökille anopin jo lähtiessä illalla kaupunkiin.

Tällaisella mökkireissulla olemme tälläkin kertaa. Olemme tulleet vaimon kanssa jo edellisenä iltana ja appiukko ja anoppi tulivat viettämään lauantaita sekä saunomaan. Mikäs se on mukavampaa kuin nauttia puulämmitteisen saunan pehmeistä löylyistä, katsoa tyyntä järven pintaa ja kuunnella lintujen sirkutusta. Rentoutua nauttien rauhasta ja hiljaisuudesta.

Menemme vaimon kanssa ensin saunaan, vuosien yhteiselämä on tuonut saunomiseen omat rutiinit, kaikki on selvää kysymättä. En voi kuitenkaan olla katsomatta vaimoani, hänen kavutessaan minun jälkeeni alastomana lauteille. Vuodet olivat tuoneet vatsakumpua, ihon kiinteys on vaihtunut pieniksi poimuiksi. Nuorena kiinteät rinnat ovat muuttuneet jo riippuviksi, lasten imetys on tuonut omat merkkinsä. Mutta silti lämmin ailahdus käy nivusissani, halu hulvahtaa mieleeni. Kuinka paljon haluaisinkaan päästä hyväilemään noita rintoja, painautua ihoon kiinni ja työntyä haarojen mustaan mättääseen. Vaimon alkaessa peseytyä katson tilaisuuteni tuleen. Laskeudun lauteilta ja tartuin pesusieneen ja kysyn voinko pestä hänen selkänsä. Ennen kuin kieltävää vastausta ehtii kuulua, alan selänpesupuuhiin. Yritän pestä niin hellästi kuin mahdollista, sivelen sienellä hartioista ja ristiselästä, käsien vähitellen laskeutuessa pakaroita kohden.

Ennen kuin pääsin lähelläkään pakaroita, ojentaa vaimo kuitenkin selkänsä ja toteaa yksioikoisesti: ” Kiitos, se riittääkin jo.”

Yritän vielä saada tilanteesta kiinni ja ehdottelen: ” Eikös voitaisi olla kahden, vähän niin kuin joskus ennen vanhaan.”

” Ei, muidenkin pitää päästä saunaan ”, kuuluu kipakka vastaus. ”Eikä se ole mökillä muutenkaan mukavaa, pesumahdollisuudetkin kun ovat mitä ovat” tulee lopullinen tyrmäys.

Siinä sitä taas ollaan, saamaton mökkiviikonloppu taas edessä. Ja sama jatkuu viikonlopun jälkeen kaupungissa. Pettymystä ja kiukkua niellen painun pukuhuoneeseen, nykäisen pyyhkeen lanteelle ja menen terassille istumaan rauhoittuakseni. Juuri, kun olen istahtanut terassituoliin, astelee Sirkku-anoppi järveltä uimapuvussaan. Hän on näköjään käynyt uimassa meidän saunoessamme.

” Kas Jussi, jokos sinä olet saunonut?” , Sirkku kysäisee.

” Kunhan vähän vilvoittelen välillä”, vastaan hänelle. ” Sinä kävit näköjään uimassa jo ennen saunaa” , jatkan jutustelua.

”Ajattelin jättää saunan väliin, kaupungissa pääsee suihkuun pesulle”, anoppi selittää.

Siinä keskustellessamme en voi samalla olla silmäilemättä anoppia ja totean äidin ja tyttären olevaan samasta muotista tulleita. Vaikka anopilla onkin ikää jo kuusikymmentä vuotta ja on synnyttänyt viisi lasta, on hän hoikkavartaloinen, kuten tyttärensäkin. Vatsa pömpöttää tytärtä enemmän, niin kuin hänen ikäisillään tapaakin. Uimapuvun rintamus ei ole niin täyteläinen kuin nuoremmilla, viileän veden herättämät nännit häämöttävät kuitenkin uimapuvun alta. Käännän katseeni pois tuijottamasta anoppia.

Saunottuani palaan tupaan, jossa juuri keskustellaan kaupunkiin lähdöstä. ”Minä voisin olla yötä mökillä, kun noita mökkikertoja ei varmaan enää paljon ole jäljellä”, appiukko toteaa vähän haikeana. ” Mutta kun tuo Sirkku niin haluaa kaupunkiin”, Martti jatkaa. ” Minä en saa täällä nukuttua, hartioitakin kolottaa kasvimaalla tonkimisen jälkeen”, Sirkku valittaa. ”Kyllähän minä voin Sirkun kaupunkiin heittää, jos se siitä on kiinni” puutun keskusteluun. ” Sillähän asia sitten ratkeaa”, vaimokin toteaa ja asia on sillä selvä.

Muutaman kymmenen kilometrin matka menee nopeasti ja pian kaarramme vaimon vanhempien omakotitalon pihaan. ”Tule nyt sen verran sisälle, että tarjoan vähän iltapalaa” Sirkku pyytelee. Sisällä hän kattaa keittiön pöytää ja puuhastelee keittiön työpöydän ääressä. Anoppi valittelee kuinka hänellä meinaa hartiat jumiutua mökkiaskareissa ja tarvitsevansa varmaan särkylääkettä yöksi. ” Auttaisikohan hieronta”, kysyn ja kävelen anopin taakse. ”En ole mikään ammattilainen, mutta voisin yrittää”, totean ja nostan käteni anopin harteille ja alan hieroa parhaani mukaan. Anoppi jäykistyy hetkeksi paikoilleen, mutta rentoutuu sitten käsieni alla. ”Eipä ole kukaan minuakaan aikoihin hieronut, hyvältähän tuo tuntuu”, anoppi kehuu.

En voi sille mitään, mutta mielessäni käy kuva alastomasta vaimostani saunassa sekä anopista uimasta tullessaan. Tässä tilanteessa, minä hieromassa anopin hartioita, on jotakin kiihottavaa. Halu ja puutteen tuoma ärtymys nostavat samaan aikaan päätään, nouseva himo sumentaa ajatukseni. Irrotan käteni Sirkun hartioilta ja siirrän ne äkisti hänen rinnoilleen. ”Jussi, mitä sinä nyt”, anoppi säikähtää. ”Näitäkään ei ole taidettu hieroa hetkeen aikaan” kähisen kurkku kuivana ja leivon kumpaakin rintaa paidan päältä. ” Jussi, ei saa”, anoppi kieltelee, mutta en välitä kiellosta. Päinvastoin, nyhdän anopin paidan helmaa ylöspäin ja työnnän röyhkeästi käteni sen alle ja sormeni hyökkäävät rintaliivien verhoamien rintojen kimppuun. Samalla painaudun Sirkun vartaloa vasten ja hänen on pakko huomata jäykistynyt kaluni pakaroitaan vasten. Anoppi on otteessani, hän ei pääse rintojaan puristavia käsiäni ja takapuoltaan vasten tökkivää kaluani pakoon.

Mutta tuo ei riitä minulle, annan himolleni vallan. Kiskon paidan anopin yltä ja ennen kuin hän ehtii estellä, saan rintaliivit näprättyä auki. Etsin paljaat roikkuvat rinnat käsiini, kannattelen niitä käsissäni ja etsin nännit sormieni väliin nypittäväksi. Himo kuohuu suonissani, näykkään anopin niskaa ja työntelen kaluani pakaroita vasten. Nyt on pakko saada, siirrän käteni repiäkseni esteenäni olevat housut pois. Anoppi tajuaa aikomukseni peruuttamattomuuden ja parahtaa: ” Ei tässä, naapurit voivat nähdä ikkunasta”. Tajuan sen verran ympäröivästä maailmasta, jotta muistan meidän olevan ikkunan ääressä, enkä halua tulla nähdyksi. Hartioista kiinni pitäen työnnän anopin edelläni makuuhuoneeseen, jossa ensi työkseni riisun häneltä vaatteet. Mitään sanomatta hän laskeutuu vuoteelle silmät kiinni odottamaan. Katselen hetken aikaa, siinä hän on, vaimoni synnyttäjä, rinnat paljaana ja punertavakarvainen mätäs pörhöllään. Eipä ole taidettu viime aikoina sitäkään kyntää, ajattelen mielessäni, mutta kohta se saa kovaa kalua sisäänsä.

”Avaa silmäsi”, komennan ja anoppi tottelee kuuliaisesti. Riisun vaatteeni häntä katsoen, viimeisenä paljastan seisovan kaluni ja laskeudun vuoteeseen anopin viereen. Himoni ei nyt kestä pitkiä esileikkejä, näykin hetken aikaa nännejä ja kumarrun sen jälkeen sylin puoleen. Levitän anopin jalkoja ja painan pääni haaroihin. ”Ei sinne”, kuulen vaisun kiellon. En välitä kielloista, vaan levitän jalkoja lisää ja painan suuni haaroihin. Karkea karva hieroo naamaani ja haistan aivan kuin järvimudan hajun uinnin jäljiltä. Painan kielellä kosteutta rakoon, nuolen ja levitän sylkeä häpyhuulten väliin. Lirputan kielelläni hetken ja olen huomaavinani saavani jotain vastakaikua.

Nousen polvieni varaan, en jaksa odottaa enempää, vaan painan lantioni allani olevaa syliä vasten. Yhdellä työnnöllä tunkeudun anoppiin, en voi olla huokaamatta, niin hyvältä se tuntuu loputtoman puutteen jälkeen. Anoppi saa nyt maksaa vaimoni syntejä, maksatan tyttären pihtaamisen hänen äidillään. En mieti kuin omaa nautintoani, työntelen voimalla sisään ja ulos. ”Olet … niin… rajusti…” kuulen Sirkun mumisevan epäselvästi työntöjeni tahtiin heiluen. ”Nyt naidaan”, urahdan vastaukseksi ja jatkan liikettäni. Kirnuan luolaa, josta vaimoni ja neljä muuta on maailmaan ilmestynyt. Taidan olla appiukon jälkeen toinen mies, joka siihen hommaan on päässyt.

Sänky natisee allani, kun rynnin anoppia vasten. Muutan välillä tahtia, nylkytän hetken lyhyellä liikkeellä, kunnes taas työnnyn voimalla pitkin työnnöin pohjaan. Huoneessa kuuluu läiske, kun lantio hakkaa toista vasten. Hengitykseni kiihtyy, kalun hankaus häpyä vasten alkaa vaikuttaa. Tuntemukset säkenöivät kalun vartta pitkin, hyvä olo leviää alavartaloon. Hengitykseni muuttuu huohottavaksi, tiedän laukeavani pian. Anoppi allani huokailee, kivusta vai nautinnosta, en tiedä, keskityn vain itseeni.

Haluan pitkittää nautintoani, siirtää syöksyä hetken eteenpäin. Painaudun Sirkkua vasten , olen hiljaa ja liikkumatta paikallani, jatkoaikaa hakien. Aika pysähtyy hetkeksi, sitten tunnen kuinka lantio allani kiemurtelee. ”Älä lopeta” kuulen yllättävän kuiskauksen ja tunnen kuinka kädet tarttuvat pakaroihini. ”Mitä ei saa lopettaa”, kyselen muka tyhmänä. ”Tätä…. Tuntuu hyvältä”, kuuluu hiljainen huokaus. ”Mikä”, tivaan vastausta. ”Naiminen”, kuuluu vastaus vähän arkaillen. ”Haluatko, että nain loppuun saakka”, kysyn vaativasti. ”Haluan” kuuluu vastaus. ”Tahdotko vävyn siemenet sisääsi”, kiusaan vielä kysymyksilläni. ”Tahdon”

Nyt saa kysymykset riittää. Nostan lantiotani, liikutan kalua hetken aivan häpyhuulilla, ja painaudun takaisin pohjaan. Aloitan tasaisen työntelyn, johon tunnen Sirkun vastaavan. Hän puristaa minua itseään vasten ja minä yritän painautua yhä tiukemmin hänen syliään vasten. Lantiot hankaavat toisiaan vasten, kun mies ja nainen hakevat omaa nautintoaan, annamme ja otamme yht’aikaa. Liike kiihtyy entisestään, huohotamme toisiamme vasten, tunnen kuinka Sirkku allani alkaa täristä. Huohotus muuttuu voihkaisuiksi ja hänen vartalonsa nytkähtelee allani. Allani ja ympärilläni tuntuva kouristelu on minulle liikaa. Huuliltani pääsee parahdus ja minä syöksen siementä anopin sisään, purkaus toisensa perään. Tuntuu taivaalliselta.

Olemme hetken aikaa liikkumatta hengitystämme tasaten, on orgasmin jälkeinen raukea olo. Koskettelemme hetken toisiamme, sivellen käsivarsia, otsaa ja selkää. Lopulta nousen Sirkun päältä ja laskeudun hänen viereensä kyynärpäähän nojaten häntä katselemaan. Hänen poskensa punertavat, kun hän vielä tasailee hengitystään. Olen yllättynyt, mikä kiihkeys kuusikymppisestä aina niin harkitsevasta ja siveästä naisesta pohjimmiltaan paljastuikaan. Nainen, joka mourusi allani ja haki tyydytystä itselleen.

Pitkän hiljaisuuden jälkeen Sirkku nousee sängystä ja kävelee pois huoneesta. Kuulen vessan oven käyvän ja sen jälkeen askeleet kuuluvat siirtyvän kylpyhuoneeseen. Nousen itsekin sängystä ja menen vessaan. Katson itseäni peilistä, mutta en huomaa mitään jälkiä äskeisestä. Virtsattuani katselen kaluani, ja sekin näyttää aivan entiseltään, vaikka onkin juuri ollut aviorikoksen väline ja kyntänyt luvatonta vakoa.

Tullessani ulos vessasta, kuulen kuinka Sirkku avaa suihkun. Kylpyhuoneen ovi ei näytä olevan lukossa, enkä voi vastustaa kiusausta, vaan kurkkaan kylppäriin. Sirkku on juuri suihkussa, eikä huomaa kun astun hiljaa huoneeseen. Hän levittää juuri suihkusaippuaa rinnoilleen silmät kiinni. Sitten hän koukistaa hieman polviaan ja levittää jalkojaan, ja saippuoi toisella kädellä häpyään. En voi olla huomaamatta, kuinka harmaata liisteriä valuu häpykarvojen seasta suihkuveden sekaan viemäriin huuhdeltavaksi. Tuntuu kiihottavalta katsella, kuinka anoppi pesee pois minun juuri hetken sitten suihkuttamaani siementä. Juuri samalla hetkellä Sirkku avaa silmänsä ja huomaa minut. Hän säpsähtää hieman, mutta ei sano mitään. Katsomme hetken äänettöminä toisiamme, hän siinä suihkun alla rinnat ja häpy vettä valuen, mitään peittelemättä. Kaluni alkaa taas nostaa päätään, jäykistyä hänen katseensa alla. Sirkun katse on kiinnittyneenä kaluuni, kunnes se on saavuttanut täyden mittansa, silloin hän siirtää katseensa pois ja kääntyy selin minuun.

Se on aivan kuin merkki minulle ja astun puuttuvat askeleet suihkun alle. Painan Sirkkua kevyesti niskasta ja hän kumartuu, perääntyen samalla hiukan. Hyväilen hetken hänen ristiselkäänsä ja lantiotaan, sitten ujutan sormeni karvoituksen sekaan ja tunnustelen juuri naitua häpyä. Hyväilen sitä hetken sormillani, työntelen sisään ja ulos. Kauaa en malta, vaan astun vielä lähemmäksi ja tähtään kalullani samaan paikkaan. Hitaasti työnnän kalun lämpimään koloon ja painaudun edessäni kumartuvaa vartaloa vasten. Nostan käteni Sirkun lantiolle ja aloitan tasaisen survomisen. Hän ottaa samaan aikaan tukea kylpyhuoneen seinästä ja huojahtelee työntöjen tahdissa.

Kylpyhuoneessa kuuluu vain suhina ja lätinä, ja raskaan hengityksen äänet. Suihkusta valuva vesi litisee vartalojemme välissä ja lantioni hakkaan edessä olevaan lantioon. Välillä kurkottelen edessä heiluvia rintoja käsieni puristeltavaksi. Tai vedän Sirkkua hartioista entistä tiiviimmin itseäni vasten päästäkseni mahdollisimman syvälle. Ja koko ajan kaluni tekee edestakaista matkaansa sisään ja ulos. Tässä asennossa on jotain perimiehistä ja kiihottavaa, aivan kuin edessäni kumarassa oleva vartalo olisi alistunut miehen astuttavaksi ilman ehtoja. Ainakin se toimii, sillä vaikka olen juuri äsken lauennut alkaa uusi purkaus tehdä tuloaan.

Lisään vauhtia, yritän työntyä aina vain syvemmälle, käteni puristaa ja vetää edessä olevaa lantiota omaa syliäni vasten. Huohotan työntöjen tahtiin, tunnen olevani pelkkää kalua. ”Tulee” , saan huokaistua ja työnnyn tiukasti häpyyn kiinni. Lihakset jännittyneitä tärisen ja suihkutan sisältöäni vaimoni äitiin, joka antaa vävylleen sitä herkkua, mitä tytär ei tarjoa.

Hetken aikaa retkotan anopin selkää vasten. Sitten suihkusta valuva vesi alkaa häiritä ja vetäydyn pois, no tulihan samalla käytyä suihkussa. Sirkkukin ojentaa selkänsä. ”Kiitos”, sanon yksinkertaisesti hänelle ja suutelen suulle. ”Nyt minun on pakko lähteä takaisin mökille, kello on jo paljon”, selittelen. ”Pitää vielä keksiä joku selitys viivästymiseen”, jatkan ääneen ajatteluna. Anoppi jää hymyillen jatkamaan suihkutteluaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *