Valvomon kamerasta näin selvästi miten tummatukkainen, pitkähkö tyttö sujautti kemikaliotavaraa laukkuunsa. Tyttö jäi kiertelemään osastolle. Mikke oli yläkerroksissa, joten päätin mennä itse. Tyttö sävähti selvästi kun näki minut vartijan puvussa. Hän alkoi siirtyä kohti uloskäyntiä, mutta minä olin lähempänä. Tartuin häntä käsivarresta ja pyysin häntä mukanani valvomoon. Tyttö yritti riuhtaista itsensä irti. Ei toivoakaan. Bodatun, 195-senttisen ja yli 100-kiloisen vartijan käsissä pysyi kyllä raavas mieskin.

”En mä oo mitään vieny!” hän tiuskaisi. ”Selvitetään se valvomossa”, vastasin tasaisesti. ”Tuletko vapaaehtoisesti vai soitanko poliisin paikalle.” Tyttö näytti säikähtäneeltä ja lupautui tulemaan. Ihmiset katsoivat kun talutin tyttö kohti hissiä. Hän katsoi tiiviisti jalkoihinsa. Vasta hissin oven sulkeuduttua hän nosti katseensa ja silmäili minua kiukkuisesti. ”vitun kyttä saatana. On sulla homma jumalauta. vittu mikä kyylä!” Sitten hän sylkäisi naamalleni. Olin tottunut näihin verbaalisiin loukkauksiin, mutta naamalle sylkeminen oli mielestäni jo liikaa. Tyttö kerjäsi ikävyyksiä…

Työnsin tytön valvomon viereisestä ovesta sisään. Käytimme tätä pientä ikkunatonta huonetta kuulusteluihin. Se oli äänieristetty ja sinne saattoi lukita turvallisesti epäillyn. Näytin tuolia ja tyttö istahti alas. Kiersin oven lukkoon. Ilmoitin Mikelle että minulla on ”puhuttelu”. Mikke lupasi mennä hoitamaan valvomoa. Katsoin tyttöä ja pidin minuutin mittaisen taidepaussin. Se kypsyttää kummasti ihmisiä. Hän oli itse asiassa aika vetävän näköinen. Mukavan muodokaskin.

”Kameroista näkyi, että sä anastit tavaraa kemikalio-osastolta. Annatko laukun tarkastettavaksi vai annetaanko poliisin hoitaa se asia?” Tyttö tuumi hetken verran. Sitten hän paiskasi minua laukulla. ”Siinä on, vitun homo. Tirkistä nyt tarpeekses sinne…” Minua alkoi todella nyppiä tytön asenne. Avasin laukun ja otin lompakon esiin. Siellä oli kela-kortti. ”Syntymävuosi 1987. Sä olet 16-vuotias, ööö… Taru”, lunttasin kortista. ”Vittuuks siitä?”, hän sähisi takaisin. ”Sitä vaan, että sä olet siinä iässä, että nää menee jo rikosrekisteriin, nää näpistykset. Ainakin jos sulla on jokin merkintä jo ennestään.”

”Haista paska, vitun kyttä”, hän vastasi. Silloin tein päätökseni. Otin kela-kortin mukaani ja kävin valvomosta soittamassa yhdelle tutulle konstaapelille. Hän näki rekisteristä että tytöllä oli jo kaksi merkintää näpistyksistä. Seuraava kerta tietäisi raastupaa. Kiitin tiedoista ja menin takaisin kuulusteluhuoneeseen. Istahdin tulille ja aloin penkoa laukkua. Ainakin kymmenen korkkaamatonta kynsilakkapulloa, yksi hiuskiinne, jossa oli vielä tavaratalon hintalappu, parit sukkahousupaketit… Sitten käsiini osui kortsupaketti… Katsoin tyttöä merkitsevästi ja avasin paketin. Sieltä puuttui kaksi kortsua.

”Jaaha. Sä oletkin tuhma tyttö. Täältä on kaksi kumia jo käytetty…” Taru katsoi vihaisesti ja sähisi tuttuun nuottiinsa ”vitun sika!”. Katsoin kuulleeni jo tarpeeksi. Suhteellisen selkeään sävyyn sanoin Tarulle: ”Kuuntele nyt jumalauta! Sulla löytyy jo ennestään merkintöjä näpistyksistä. Jos mä kutsun nyt poliisit paikalle niin se tietää sulle takuuvarmasti raastupaa. Sitäkö sä haluat?” Ei vastausta. ”Mä suoritan nyt sulle itse ruumiintarkastuksen, tai muussa tapauksessa kutsun poliisit paikalle. Alahan riisua vaatteita!”

Taru taisi käsittää, että nyt oli tosi edessä. Pelästyneen näköisenä hän änkkäsi jotain, mutta käskin hänen olla hiljaa ja tehdä niin kuin sanoin. Ensin lähti rotsi, sitten kengät. Sen jälkeen hän alkoi avata kireitä farkkujaan… Katsoin mielikseni miten farkkujen alta paljastuivat hyvännäköiset sääret ja reidet ja noin postimerkin kokoiset pikkupöksyt… Tunsin miten kulli alkoi haalareissani nytkähdellä ja paisua. Taru napitti puseronsa ja veti sen pois. Siinä hän seisoi edessäni pelkät rintaliivit, sukat ja pikkupöksyt päällään. Punoittavien kasvojen ilme oli nyt kaikkea muuta kuin uhmakas!

”Oikein hyvä”, sanoi hieman aiottua paksummalla äänellä. ”Mutta olepas nyt kiltti tyttö ja ota loputkin pois. Täytyyhän mun saada täysi varmuus…” Tyttö punastui jos mahdollista vielä enemmän. Jonkin aikaa hän mietti ja siekaili. Ilmeisesti hän sai kerättyä riittävästi päättäväisyyttä koska vähän ajan päästä hän riisui rintaliivinsä ja pikkupöksynsä niin nopeasti, että hyvä kun ehdin tajuta mitä tapahtui. Oli pakko oikein henkäistä kun näin hänet alasti edessäni.

Rinnat olivat kiinteät ja hänen ikäiselleen yllättävän isot. Nännit näyttivät nöpöttävän terhakkaasti vaikkei huoneessa ainakaan kylmä pitänyt olla. Annoin katseeni vaeltaa kaikessa rauhassa alaspäin… No mutta, Tarullahan oli posliinipillu! Katsoin lumoutuneena sileäksi ajeltua, siistin, mutta myös hieman turvonneen näköistä pimppiä… Tunsin miten kulli nosteli haalareissa huvitelttaa pystyyn. Nielaisin.

”Tuus tähän lähemmäs”, sanoin. Taru otti muutaman askeleen ja seisoi aivan tuolini vieressä. Hän tuntui hengittävän raskaasti. Hieman vapisevalla kädellä kosketin hänen pehmeää rintaansa. Hänkin värähti hieman. Hivelin hänen rintojaan ja vatsaansa. Nuoren tytön pehmeä iho ja siitä nouseva lämpö saivat hengitykseni melkein salpautumaan. Huomasin että Taru vilkaisi etumustani. Ja olihan siinä näkemistä: huviteltta oli noussut täyteen 20 sentin harjakorkeuteen ja masto pullisteli siellä sisällä nytkähdellen vaativasti.

Tarun pillu oli lähes pääni korkeudella. Vein kasvoni lähemmäs ja tunsin siitä lähtevän lämmön ja vienon tuoksun. Annoin sormeni kulkea pitkin pillun rakoa edestakaisin. Rako tuntui hieman avautuvan, sormenpääni kostuivat hieman. Taru hengitti raskaasti. Sain uuden idean. ”Nyt avaat mun haalarien vetskarin ja kaivat kullin sieltä esiin”, sanoin tavoitellen käskevää äänensävyä. Paksulla äänellä, tukahtuneesti sanottuna se kylläkin muistutti enemmän harrasta pyyntöä, ja sehän se kyllä olikin…

Taru kumartui hieman ja tarttui kiinni vetskariin. Tukikädellä hän tuli koskettaneeksi kovana tököttävää mulkkuani, ja täytyy myöntää että vaikutus oli sähköistävä. Pinen hapuilun jälkeen vetskari ritsahti auki. Tarun pehmeä käsi sukelsi haalarin sisään ja bokserien vyötärönauhan alle. Kullia ei ollutkaan sitten vaikea löytää. Hänen kätösensä puristui mulkun ympärille ja pienen keplottelun jälkeen hän veti sen haalarista esiin. Häneltä pääsi pieni henkäisy.

”Nyt otat tosta kortsupaketista kumin ja rullaat sen päälle” sanoin käheästi. Taru teki työtä käskettyä. Hän repäisi pakkauksen auki ja yllättävän näppärästi rullasi kumin paikoilleen… Hän tuijotti silmät palaen kiimasta värisevää kyrpääni. Hän ei edes epäröinyt kun pyysin häntä ottamaan suihin. Hän kävi epäröimättä polvilleen, ja kullini katosi hetkessä hänen pehmeään, lämpimään suuhunsa. Ähkäisin. 16-vuotiaaksi hänen suutyöskentelynsä oli yllättävän taitavaa. Imuttelun ohella hän vielä hyväili lämpimällä kädellään pussejani. … Ajattelin, että hänellä taisi jo olla vakituinen poikaystävä…

Vähän ajan päästä pyysin häntä nousemaan ylös. Hän nousi ja katsoi minua kysyvän ja kiihkeän näköisenä. Pudottauduin kontilleni ja painoin suuni hänen pilluaan vasten. Hän huokaisi. Annoin kielen vaeltaa pitkin kostunutta rakoa. Taru nosti toisen jalkansa vieressä olevan tuolin päälle. Nyt minulla oli esteetön väylä nuolla häntä kunnolla. Tarun pillu oli aivan märkä. Työntelin kieltäni sinne sun tänne ja välillä annoin klitorikselle erikoiskäsittelyä, joka sai hänet voihkimaan. Ylähuuleni ja leukani olivat aivan märät hänen mehuistaan.

Aloin olla niin kiihkoissani, että oli jo päästävä nussimaan. Nousin ylös ja pyysin häntä asettumaan mahalleen pöytää vasten. pillu oli takaapäin herkullisesti tarjottimella. Tartuin kulliini ja lerkuttelin terskaa hänen märkiä häpyhuuliaan vasten. Taru pyöritteli hieman persettään ja sen kummempaa kutsua en tarvinnutkaan. Yhdellä survaisulla olin hänen sisällään. Tarulta pääsi äänekäs voihkaisu. Ah, hänellä oli herkullisen pehmeä ja tiukka pillu, joka tuntui suorastaan puristelevan kullini vartta…

Muutaman hitaamman totutteluvedon jälkeen annoin palaa oikein kunnolla. Pöytä natisi ja ryskyi kun aloin työnnellä pitkää laakia pohjaan asti. Joka työnnöllä Taru voihkaisi ja huokaili: ”Ihanaa… nussi mua, nussi mua kunnolla… aaah…” Jestas että teki hyvää minullekin! Hnakala asento ottio hieman reisiin, mutta siitä huolimatta yritin pidätellä. Purin hammasta ja iskin kynteni syvälle Tarun pakaroihin ja nussin häntä kuin raivopää. Taru laukesi huutaen kovaan ääneen, ja ehdin onnitella meitä äänieristetystä huoneesta. Sitten en enää voinut pidätellä: parin raivokkaan työnnön voimasta raskas pöytä siirtyi muutaman sentin paikaltaan ja laukesin ähkäisten.

Nolous iski heti kun vedin puolijäykän mulkun ulos. Heitin kumin roskikseen ja pyyhin kullini nenäliinaan. Kun syrjäsilmin vilkaisin vaatteita päälleen vetävää Tarua, hän ei näyttänyt olevan moksiskaan. Vaitonaisena keräilin hänen tavaransa takaisin laukkuun. Kun hän oli pukeutunut ojensin laukun hänelle ja hän kiitti. ”Mites mä pääsen tältä pois?”, hän kysyi. Avasin oven ja saattelin hänet hissille. Neuvoin painamaan ensimmäiseen kerrokseen. Taru katsoi minua silmiin ja kysyi: ”Arvaas mihin ne kaksi ensimmäistä kortsua meni?” En osannut sanoa muuta kuin ”No?” Hissi tuli ja Taru painoi nappia. Ennen kuin ovet sulkeutuivat hän sanoi. ”Ensimmäisen käytti Valintatalon vartija ja toisen kauppakeskuksen yövahti. Mä pidän vartijoista.” Hissin ovet menivät kiinni ennen kuin ehdin sanoa mitään. Seisoin kauan paikallani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *